Jäljet hiekassa

Taru Väyrynen, Tarmo Väyrynen

Summary

Amir on Valkolijan ylimyssukuun kuuluva poika. Hänen isänsä Temir teki merkittäviä muutoksia Motun valtion yhteiskuntajärjestelmässä, mutta nyt perhe on asunut jo hyvän aikaa maanpaossa. Amir tuntee sisällään alati kasvavaa rauhattomuutta. Hänestä tuntuu, ettei hän ole pystynyt lunastamaan niitä oletuksia, joita Motun kansalla oli hänen suhteensa. Hän päättää, että hänen on aika lähteä etsimään omaa tietään – hän haluaa tulla mahdollisimman viisaaksi. Vaan tuoko viisauskaan rauhaa Amirille? "Jäljet hiekassa" on Taru ja Tarmo Väyrysen filosofinen fantasiaromaani. Se on kolmas osa "Valkolilja"-sarjassa."Valkolilja" on lumoava fantasiasarja täynnä unohtumattomia henkilöhahmoja. Poliittisten juonittelujen ja taisteluiden lisäksi mukana on myös aimo annos filosofiaa.

Available since: 10/13/2021.

Print length: 224 pages.

Other books that might interest you

Queerlequin: Taikuuttakin...

V. Florian

"Lisa suuteli hänen kaulaansa, jolloin Eleonore hengähti kuuluvasti nenän kautta ja taivutti päätään hieman taaksepäin antaakseen Lisalle lisää liikkumatilaa. Lisa painautui häntä vasten ja Eleonore vikisi hiljaa. Ääni muistutti Lisaa tuulesta, joka puhalsi pitkin talon seiniä."
Lisa aikoo aloittaa teknisen fysiikan opinnot. Eräänä päivänä hänelle kuitenkin tarjotaan paikkaa koulutuksessa, jossa voi oppia kehittämään maagisia kykyjä. Kuka voisi sanoa ei taikuudelle? Tiedekunnan juhlissa Lisa tapaa salaperäisen Eleonoren, jonka silmät ovat kuin tummaa samettia ja jonka huulilla kareilee moniselitteinen hymy, joka saa Lisan polvet vapisemaan. Kun opiskelijoita alkaa mystisesti kadota ja Eleonoresta alkaa liikkua huhuja – Lisan kokiessa aina vain syventyviä tunteita tätä kohtaan – hän ei enää tiedä, pitäisikö hänen olla huolissaan Eleonoren vai itsensä vuoksi.
Taikuuttakin vahvempaa on osa tiedostavan erotiikan genreen kuuluvaa Queerlequin-sarjaa.

Show book

Talviverinen

Helena Waris

Rakastetun fantasiatrilogian huikea päätösMaailma on vääjäämättä kulkemassa kohti pitkää talvea. Vain vanhojen mahtien suojeluksessa oleva perhekunta Ailegais, Arni ja Troi kumppaneineen ja lapsineen voi selvitä talvesta. He ovat kokoontumassa yhteen matkatakseen kotiin, suuren veden taakse Pohjankontuun. Mutta joukosta puuttuu yksi: Troi, jonka ympärille koko sisarusten ja heidän perheidensä maailma kietoutuu. Mille teille Troi on harhautunut, pääseekö hän koskaan rakkaidensa luo? Vai viekö hänen kirouksensa, talviverisyys, häneltä hengen ennen sitä?Talviverinen vie päätökseen Helena Wariksen rakastetun Pohjankontu-trilogian, joka on täynnä julmia taisteluja, taikuutta ja romantiikkaa henkeäsalpaavissa muinaissuomalaisissa maisemissa. Helena Waris on kirjoittanut lukuisia fantasiaromaaneja ja lastenkirjoja ja asuu Ristiinassa 100 vuotta vanhassa puutalossa. Pohjankontu-trilogian kaikille kolmelle osalle on myönnetty ilmestymisvuonnaan Suomen Tolkien-seuran Kuvastaja-palkinto.

Show book

Uniin piirretty polku

Helena Waris

Muinaissuomalaisiin maisemiin sijoittuva rakastettu fantasiaseikkailu nyt äänikirjana!Sisarukset Arni, Troi ja Aile ovat lapsina joutuneet eroon toisistaan. Arni odottaa muita vielä vuosien jälkeen lumisten tuntureiden juurella, yksin, pimeydessä. Troista on tullut ukkosmies, matkaaja, joka väsymättä etsii taivasta, jossa tähdet olisivat taas oikeilla paikoillaan. Ja Aile, noidaksi haukuttu, ulkopuoliseksi katsottu, kohtaa kylän metsässä sielunkumppaninsa, jonka kanssa hän lähtee etsimään oikeaa kotiaan. Sisarukset eivät muista toisiaan, mutta matkaavat toisiaan kohti, suojanaan vanhat mahdit ja ihmiset, joita he rakastavat. Helena Waris on kirjoittanut lukuisia fantasiaromaaneja ja lastenkirjoja. Uniin piirretty polku on ensimmäinen osa hänen rakastetussa Pohjankontu-trilogiassaan, jonka kaikille kolmelle osalle on myönnetty Suomen Tolkien -seuran Kuvastaja-palkinto.

Show book

Teleportteri (lyhentämätön)

Jari Enckell

Leevi Mielonen on viisikymppinen vannoutunut poikamies, jonka intohimona ovat kampaviinerit. Kinuskikermavaahtotäytteellä ne tuottavat lähes orgastisen nautinnon, "aiJJai". Koulutukseltaan hän on asentaja-koneistaja mutta työtehtäviltään tilastomies. Tilastointihommissa ollessaan hän alkaa kuulla eräänä päivänä yllättäen ääniä päänsä sisällä. Ensi aluksi hän luulee tulleensa hulluksi, mutta sitten hän tapaa miehen, joka johdattelee hänet sisälle teleportterien yhteisöön. Satoja vuosia vanha salainen yhteisö käsittää maailmassa muutamia tuhansia jäseniä, joilla kaikilla on poikkeuksellisia telepaattisia kykyjä. Järjestön tehtävänä on valvoa maailman menoa ja ylläpitää maailmanrauhaa sekä tehdä tyhjäksi pahojen meedioiden eli "alikulkijoiden" tihutyöt. Järjestön Suomen osaston päämaja sijaitsee Helsingissä ns. "Raaden hampaan" olemattomassa kerroksessa 13. ja 14. kerroksen välillä. Liikkeen kulmakivenä on ikivanha myyttinen Dzyanin kirja, jossa mm. kerrotaan totuus monista historiallisista väittämistä, joukossa Washingtonin puiset tekohampaat ja Einsteinin huono koulumenestys.
Teleportterina Leevi joutuu huikeisiin seikkailuihin, joiden pyörteissä hän käyttää "suhahtelua" eli kaukosiirtymistä ja "toiseksi puhumista" eli kohdeihmisen ajatusten muuttamista telepaattisesti toisiksi. Näiden kykyjen turvin hän maailmanrauhan nimissä puuttuu mm. Putinin ja Trumpin toilailuihin. Putinin sotaisan puheen hän muuttaa karjalanpiirakoiden teko-ohjeeksi, mutta maan oma propagandakoneisto pitää tämän puhetta "erinomaisena metaforistisena kuvauksena maailman tilasta". Trumpin kuuluiset möläykset twitterissä ovatkin itse asiassa jälleen teleporttaaja Mielosen ansiota ja olivat osaltaan vaikuttamassa USA:n viime presidentinvaalien tulokseen. Teleporttaajat niin ikään lavastivat Elviksen kuoleman 16.8.77 ja veivät hänet hoitoon Karibialle, missä hän elänee vielä tänäkin päivänä. Myös aivan tavallisten ihmisten asioita Mielonen järjestelee ajatuksia muuttamalla mutta aina epäitsekkäässä hengessä.
Teleportteri lukeutuu niihin viime vuosina suosiota saaneisiin tieteisromaaneihin, jotka keskittyvät mm. aikamatkailun ja kaukosiirron ympärille. Enimmäkseen nämä viimeaikaiset "tieteisromaanit" ovat olleet käännöstavaraa. Tämän kirjan etuna on se, että se on supisuomalainen. Monet viimeaikaiset Suomea kohdanneet uhat ovat ratkenneet onnellisesti Leevin puututtua asioihin. Myös presidentti Niinistöä hän auttaa eräässä varsin visaisessa ongelmassa. Tämän fiktiivisen teoksen kaikki henkilöt ja paikat perustuvat todellisuuteen.

Show book

Sudenlapset

Helena Waris

Muinaissuomalainen fantasiamaailma korpineen, järvineen ja tuntureineen lumoaa kaikenikäisetHurja Mustarinnan soturi Roke ja kuolleiden mailla Luusuvannossa kasvanut hiljainen Karran ovat kaksoset. Kymmenen vuoden eron jälkeen he kohtaavat lähteäkseen noitasaarelle Vornanmutkaan hautaamaan äitiään, noita Terihania. Periltä he löytävät Sudenmarjan, synkän ja ahdistuneen lapsen, jota kaksoset erehtyvät luulemaan pikkusisarekseen ja Vornanmutkan seuraavaksi noidaksi. Esiäideiltä Karran saa kuitenkin kuulla, että hänestä itsestään on määrä tulla Vornanmutkan ensimmäinen miesnoita. Matkasta kohti velhoutta alkaa Sudenlasten suuri seikkailu. Sudenlapset on toinen osa Helena Wariksen rakastetussa Pohjankontu-trilogiassa, joka on täynnä julmia taisteluja, taikuutta ja romantiikkaa henkeäsalpaavissa muinaissuomalaisissa maisemissa. Se jatkaa sarjan ensimmäisen osan, Uniin piirretyn polun, tarinaa, mutta uusin henkilöhahmoin. Helena Waris on kirjoittanut lukuisia fantasiaromaaneja ja lastenkirjoja ja asuu Ristiinassa 100 vuotta vanhassa puutalossa. Pohjankontu-trilogian kaikille kolmelle osalle on myönnetty ilmestymisvuonnaan Suomen Tolkien-seuran Kuvastaja-palkinto.

Show book

Kirot

Johannes Linnankoski

"LAAKSO-MERVI Ja mitäs vuorille?VUORI-MERVI Synkistyen: Harmaata! Rajariitaa ja veripäistä painia metsä-mervien kanssa, karhunmörinää, kaskensauhua – sylkäsee – ja kaarnanmaku aina suussa!"Johannes Linnankosken "Kirot" on fantasiamainen vuonna 1908 julkaistu näytelmä. Siinä seurataan mielikuvituksellista yhteiskuntaa, jossa on eri kansakuntia, kuten mervejä ja veenejä.Monisyinen näytelmä käsittelee muun muassa kansallisajattelua. Näytelmän tapahtumat ovat saaneet innoituksensa ensimmäisestä sortokaudesta (1899–1905), jolloin Venäjän keisarikunta pyrki venäläistämään suomalaisia.-

Show book